perjantai 28. huhtikuuta 2017

Viisauksia viisikymppiselle


Vuorossa lupaamani postikorttipostaus. Aloitetaan kuitenkin runolla, joka ensimmäisenä avautui silmieni luettavaksi, kun uutukaisen runokirjani olin paperikääreistä esille kaivanut ja kirjaa selailemaan ryhtynyt:

PALJAIN JALOIN

Niin mä kerran
tieni aloin,
niin mä kuljen:
paljain jaloin.

Avohaavat
syvät näissä
ammottavat 
kantapäissä:

rystysihin
joka kiven
jäänyt niist' on
verta hiven.

- Mutta niinkuin
matkan aloin,
päätän myös sen:
paljain jaloin.

Silloinkin, kun
tuska syvin
viiltää, virkan:
- Näin on hyvin.

-Tapahtukoon
tahtos sinun,
Kohtaloni,
eikä minun.

-Uuno Kailas

Kirjan mukana seuranneessa kortissa oli viisaita sanoja etu- ja takapuolella:

Keski-ikä on ihanaa,
koska siinä yhdistyvät...
- viisikymppisen viisaus
- nelikymppisen osaaminen
-kolmekymppisen energia
-kaksikymppisen innostus
-kymmenvuotiaan itsevarmuus

-Roope Lipasti

-

Älä päästä itseäsi
tietyn ikäiseksi,
älä tietyssä asemassa
olevaksi,
niin olet vapaa aurinkoisena kesäpäivänä
istumaan tavaratalon rappuselle
syömään tötteröjäätelöä.

-Helena Anhava

 
Äiti ja isä olivat askarreet jättikokoisen kortin, johon oli koottu kuvia minusta eri ikäisenä ja saksittu lehdistä osuvia sanapareja.



Kortin sisältä löytyi myös kaunis runo:

Uuden vuosikymmenen alkaessa paljon iloa ja hyvää mieltä.
Aamukastetta, linnunlaulua, syreenin tuoksua,
perhosten tanssia kukkien yllä,
mansikanmakua, auringonlämpöä.
Astu ulos kotilosta, liidä perhona kukkien yllä
voit valita seinät tai siivet.
Arkipäivän pienet ilot tekevät elämästä aina JUHLAN!

Kortin mukana tuli myös palanen historiaa, kortti viidenkymmenen vuoden takaa. Tämän kortin vanhempani saivat kun synnyin:


Ystäväni Heli, Sari ja Sirpa olivat taituroineet myöskin suuren ja suurenmoisen kortin. Kortin sisälle olivat koonneet minulle sopivia kortteja ja jokaisen  mielikuvan minusta.



Ystäväni Jenni ja Lissu olivat edellisten tavoin jaksaneet askarrella omatekoisen kortin, joka olikin kuin pieni kirja:





Yksi runo nostettakoon esille tuolta useamman joukosta:

Pysähdy
odota
kuuntele.
Se on tässä lähellä:
perhosen lento
pääskysen kaari.
Ilo.
Ja laulu. Lähellä.
Ihan lähellä.

-Maaria Leinonen


Äidin nuorin sisko perheineen onnitteli kortilla, jossa sanottiin:

Olisipa polku,
jota kuljet
täynnä unelmia.
Paistakoon
aurinko
metsässäsi
luoden varjoja
polullesi.
Kun kohtaat vuoria
matkallasi,
toivon sinulle voimia
niiden ylitämiseen.
Lentäköön onnenlintu
edelläsi ja näyttäköön
sinulle tien
virkistävien vesien äärelle.


Lapsuuden aikasen parhaan ystäväni vanhemmat muistivat myös merkkipäiväni ja kortin mietelauseessa sanottiin:

Elämässä ei vuosilla
ole merkitystä.
Tärkeintä on
nauttia hetkistä.


Etelä-Suomen kummitäti perheineen lähetti kauniin Minna Immosen kortin ja viisaus kortin sisällä sanoi:

Ruusut kuihtuvat.
Muistot sydämessä
säilyvät ikuisesti.


Työkamunen oli kirjoittanut korttiinsa näin:

Jokainen vuosi elämänvirrassa
tuo mukanaan kokemusta.
Jokainen vuosi elämänvirrassa
tuo mukanaan viisautta.
Jokainen vuosi elämänvirrassa
tuo mukanaan lempeyttä.
Jokainen vuosi elämänvirrassa
tuo mukanaan pitkämielisyyttä.
Miksi siis surra taakse jääneitä vuosia?
Nehän ovat parasta tässä elämässä!


Seuraavaksi kuvasin näköjään pankin onnittelukortin. Jättikokoinen onnittelukortti tuli myös S-kaupalta, mutta koska näillä persoonattomilla tervehdyksillä ei niin suurta merkitystä ole, en katsonut aiheelliseksi kuvata kaikkia...


Oman kaupungin kummitädiltä sain iloisia kissoja ja kauniita sanoja:

Mitä elämä tuo,
on ilo ja suru,
toisinaan pieni onnenmuru.
Se mitä tahdon toivoa tässä:
Sinulle onnea elämässä.
Olkoon jokainen päiväsi pieniä
iloja ja ihmeitä täynnä!


Korttiystäväni Raili muisti minua värikkäällä, veikeällä kissajoukolla.


Rakas sisareni toivotti hyvää syntymäpäivää jykevästä kartongista tehdyllä kortilla.


Työkaverit yllättivät kauniilla kortilla ja hauskalla runolla:

Puolen vuosisadan iän saavutit
ja meidät kaikki sillä yllätit -
Intoa riittää moneenkin menoon,
jalka se nousee jos johonkin kenoon.
Elo nyt maistuu tosi hyvälle,
kun olet päässyt siitä jyvälle.
Kun juhlapäivänäs' otit hatkat
niin pidentyi nämä halausmatkat.


Tähän asti kortit ovat olleet aivan satunnaisessa järjestyksessä, mutta ihan viimeiseksi säästin tämän päivän postissa saapuneen suuren yllätyksen. Minullahan on kuusi kummilasta, joista vanhin on poika ja muut viisi tyttöjä. Kummipojalta tuli postia! Kortti tosin on kiertänyt jossain maailmalla, sillä siihen on eri kynällä ja käsialalla kirjoitettu SF-Finland. Osaisipa se kertoa, mistä kaukaa sen piti käydä vauhtia ottamassa.

Kortti on yhden suosikkikorttitaiteilijani, Anna-Mari Westin, iloinen ilmapallokortti ja kääntöpuolelle kummipoika oli kirjoittanut niin kauniita sanoja, että ihan herkistyin. Valmiiksi painetussa tekstissä sanotaan:

Ei ole väliä
montako vuotta elämässäsi on
- tärkeintä on miten paljon
vuosissasi on elämää

-Abraham Lincoln



Kiitos kaikille mukavista muistamisista! Outin kortti jäi pois yhteiskuvasta, se kun unohtui kirjanmerkiksi runokirjan väliin... Näin se vanhuuden mukanaan tuoma hajamielisyys jo alkaa!

2 kommenttia:

  1. Todella hienoja kortteja! Ikääntyminen on ihanaa, rakas siskoseni <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se, kun vain saa terveenä olla. :)

      Poista