Säilöjän säkeet 2: Punaiset keitokset

Mummolan pensaissa ol niin paljo herukoita 

ettei tarvinnu kaivella puskien perukoita

vuan astiat täyttyvät suit sait,

eikä kukkaa kerinny kyllästyy kait.

Kotosellekkii marjoja poimittiin ylen miärin,

oishan marjojen puskiin jättämine niin kohtuuttoma viärin.

Herukkamehhuu ei ennee tarvinnu kelleen keittee, 

vua viimesin sualis pit tuumaustauvon ajaks pakkaseen heittee.

Aikomus ol uutta ohjetta kokkeilla

ja marjoista hyytelöä kokkailla.

Siihe ol resepti Kodin kuvalehessä,

ohjeen toimivuus testattii tehessä.

Punaherukkahyytelö

n, 1 kg punaherukoita

4 dl vettä

1 kg hillosokeria

Ensin marjat kattilaan tellee,

survinta näytä niille niinku kellee.

Heitä perrään vettä

ja sit tulta kattilan alle että

keitos suap kiehuu vartin verran 

kunnes se kuavetaan siivilän läpi kerran

tai toisennii

ettei liemeen jiä yhtää roskii.

Jätä mehu hetkeks huiloomaa

ennen ku käyt sakkoo pinnalta kuorimaa.

Paa liemi takasi kattilaa,

ja heitä sokeri sekkaa.

Elä hötkyile eläkä laita padan alle lämpöö liikoo

hellästi pienelä tulela kuumentamine piisoo.

Eläkä kesken keittämisen turhaan hämmennä keitosta,

kymmenen minnuutin kuplimisen jäläkeen pitäs olla valamista.

(Paitsi ettei miun mehu meinannu hyytyy lainkaan,

mitenkähän pitkään sitä oikeestaan pokkuuttoo sainkaan?)

Tie testi;

Jiähytetyle lautasele ruokalusikallisen lientä laittoo suappii

ja sitte se lautane lätäköineen hetkeks jiäkuappii.

Ku lätäkkö on jiähtyny tarpeeks tovin,

veihelä vetteissä jiäp lätäkön keskele ura kovin.

Jos ei lätäkköön tule mittää urroo

ni sitte kokki yhä keittää lientä ja sen kansa turroo.

Ku hyytelö on hyytyväksi valamista,

ota kattila pois kiehumasta.

Anna huilata tovi,

sillä kiire ei sovi.

Ota ja kuori vuahto pinnalta lusikala,

peitä vanhala lehelä työskentelyala

ja lasipurkkii valuta lientä kuumoo,

eläkä suotta aikaile ja tuumoo

sillä ku on purkeissa kannet piälä,

on säilöntätouhussa valamista tiälä.

Jos on säilöntähomma keppee

ei vielä heti sen jäläkee täti leppee.

Keitokset kuohuivat kattilasta yli

ja kovin on tahrainen lieden syli.

Purkittajallakaa ei ollunna vakkaa käs,

kas ku on suojana ollu liinakii ihan läikikäs.

Siivous on aina säilöjän seuraava askel ja hyppy

ku on puunattava vielä jokkainen läikkä, ryppy ja nyppy.

Vuan ku täyttyy hyytelöpurkeista ikkunan piel,

on säilöjälläkii hyvä miel.

Ku purkittamisesta ol kulunu muutama päivä ja yö

piti tädin kokkeilla, onnistuko työ.

Maistelin ja tuumin:

"Kyllähän tätä syö!"

Pittääpä tässä vielä lopuks kehhuu,

jotta tännää Kotosella valamistu monta pulloo hyvvee puolukkamehhuu!