keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Syntisen hyvää

Vähitellen alkaa käydä päivänselväksi, että kun ihminen on ikänsä kärsinyt suurkeittiösyndroomasta, tila ei suinkaan parane siihen, kun kotona asuvan perheen koko pienenee. Eli aina olen tykännyt kokata kerralla vähän suurempia ruoka-annoksia, ettei ihan joka päivä tarvitse lieden äärellä kökkiä kattilaa hämmentämässä. Nyt kun elelemme enimmäkseen sedän kanssa kaksin, ruokaa hupenee hämmentävän vähän.

Viimeiksi kun tein meille tomaattista jauhelihakastiketta ja spagettia, kastiketta oli vielä reilusti jäljellä, kun pasta oli jo syöty. Kastike oli ihan mielettömän maukasta, olihan siinä jauhelihan lisäksi reilusti sipulia ja kuivattuja suppilovahveroita sekä makua antamassa paseerattua tomaattia.

Onneksi olin kaupassa ihastunut kauniin punaisiin ja kiinteän napakoihin paprikoihin. 


Niinpä siis päätin tehdä mikalö-paprikoita. Siis täytettyjä paprikoita. Täytteeseen keitin kastikkeen tähteen lisäksi Myllyn Paras riisi+ohra -puuroryynejä lihaliemellä maustetussa vedessä. Ruskistin lisäksi 400 grammaa jauhelihaa.


Huuhdoin paprikat ja leikkasin niistä hatut pois. Hatun reunaan jääneet paprikasoirot pilkoin pieniksi täytteen sekaan. Sekoitin kaikki ainekset keskenään ja lisäsin massaan vielä jääkaappin uumenista löytyneen valkosipulituorejuuston. Sitten lusikoin täytteen paprikoiden sisään. Täytettä oli tuplasti liikaa, joten pakastin puolet seuraavaa kertaa varten.

Oltermanni-juustosta raastoin vielä herkkujen päälle juustoraastetta ja tökkäsin koko komeuden uuniin 200 asteeseen 25 minuutiksi.


Valmista!


Ja ihan törkeän hyvää, vaikka onkin vähän kuin kierrätysruokaa.


Kun herkuttelemaan ryhdyin, otin vihdoin maisteluun myös erikoisen "etelän hetelmän", jonka esikoinen toi Englannista tullessaan joululomalle. Suklaa-appelsiini... appelsiinisuklaasta olen kyllä kuullut aiemminkin ja maistellut ja hyväksi havainnut. Tämä esikoisen herkkutuliainen oli siis kovin kiehtova tuttavuus.


Esikuvat ja feikkiappelsiini samassa kuvassa.



Mitähän täältä oikein löytyy?




Vau! Aika hieno!



Nam! Tosi hyvää appelsiininmakuista suklaa-appelsiinia!


Maistuis varmaan sullekin!

4 kommenttia:

  1. Herkulliset kuvat <3 Ja TÄNÄÄN kyllä maistuis mullekin ;) Erikoispäivät on herkkupäiviä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus pitää olla erikoispäiviä... ja laskiaspullien takia herkkupäiviä on oltava :)

      Poista
  2. Tosikivan näköinen suklaa ja vesi herahti kuvia katsellessa kielelle ja ratkaisuna tuohon suuriin annoksiin: voi kutsua ihmisiä kyläilemään, kun tykkää tehdä enemmän. Itse käyn siskojen luona ja tehdään yhdessä ruokaa ja maiseman vaihtelu on kivaa ja ruuan parissa on kiva höpötellä. Myös on valaisevaa tutustua yhden hengen annoskokoihin aina toisinaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdessä kokkaileminen ja syöminen on kivaa. Meille vuorotyöläisille vain tuottaa harmaita hiuksia yhteisen ajan löytäminen vieraiden kutsumiseen... onneksi edes joskus onnistuu :)

      Poista