torstai 1. lokakuuta 2015
Lokakuun haaste
Yläkuvan heijastimen kaivelin eilen laatikon pohjalta takin helmaan heilumaan, vaikka en silloin vielä tiennytkään, että tänään on valtakunnallinen heijastinpäivä. Heijastimen olen joskus ihan itse hankkinut jostakin alekorin alesta, eli jo alennettujen tuotteiden poistomyynnistä. Eilen oli iltavuoro, samoin tänään ja arvelin iltojen olevan jo liian pimeitä liikkua ilman heijastimia. Ihan oikein arvelinkin. Onneksi oli myös polkupyörän valo mukana!
Tänään satoi vettä koko aamupäivän, mutta illalla töistä lähtiessäni sää oli poutaantunut. Taivas oli upean sininen ja järven pinta toisti taivaan syvää sineä. Maisema oli ihan henkeäsalpaavan kaunis. Ensin harmittelin, ettei kamera ollut mukana, mutta sitten päädyin ajatukseen, ettei kamera olisi kuitenkaan toistanut värejä oikein. Järkkärini on surkea hämäräkuvauksessa.
Tänään oli myös se päivä, kun vihdoin päivitin tietokoneelle Windows 10:n. Siihen menikin koko pätynen aamupäivä!
Onneksi ehdin saada päivityksen valmiiksi ennen kuin piti rientää töihin. Nyt illalla tuntuu, että kone toimisi aikaisempaa tahmeammin. Toivottavasti se on ohimenevää oikkuilua.
Lokakuu on haastavaa aikaa pimeyden lisääntymisen ja syksyn sateiden takia. Mutta olen ajatellut myös tavallaan osallistua Facebookista löytämääni mimimalismihaasteeseen hieman soveltaen. Siinä haasteessa ryhmä ihmisiä käy taistoon lähes jokaisen kodin ongelmaa eli tavaroiden suhteetonta paljoutta vastaan. Osallistujat luopuvat tarpeettomista töryistään siten, että ensimmäisenä päivänä heitetään pois, lahjoitetaan tai myydään yksi tavara, seuraavana päivänä kaksi tavaraa, kolmantena kolme ja kolmantenakymmenentenä kolmekymmentä tavaraa. Joka päivä romppeiden pitää olla pois huushollista keskiyöhön mennessä.
Roinapaljouteen tuskastuneena voisin hyvinkin ottaa osaa tuon kaltaiseen haasteeseen. Mutta minun sääntöni ovat erilaiset siinä mielessä, ettei tavaroita tarvitse päivittäin kuskata minnekään. Mutta joka päivä etsin joutavia roinia samassa suhteessa kuin alkuperäisessä haasteessa. Paitsi jos en jonakin päivänä ehdi, voin korvata sen seuraavana päivänä. Ja jo heti tänään on sellainen päivä, että se ihan ensimmäinen turha tavara on miettimättä....
Mutta koska edessä on kolmen päivän viikonloppu, minulla on tulevien päivien aikana loistava tilaisuus aloittaa oma tavaranvähennyshaasteeni.
Ettei tarvitse pelätä tyhjiä kaappeja ja laatikoita, kävin työkaverin kanssa eilen kirpparilla ennen työpäivää. Voi miten mainioita löytöjä teimmekään! Työkaveri osti mm. Pentikin yhden kukan maljakon muutamalla eurolla ja minä... niin. Löysin vaikka mitä.
Ihan ensin löytyi vankka metalliketju (avainketju tai lompakkoketju) kolmella eurolla. Ostin sen vakaasti uskoen, että jossakin välissä ennätän tehdä valmiiksi viime syksynä aloittamani klipsuvirkatut laukut ja muut viritelmät. Ketjusta saa oivan hihnan klipsulaukkuun.
Samassa kirppispöydässä kuin ketju, oli myös houkuttelevan väriset puuvillasukkikset, joiden väitettiin olevan uudet. Olen taipuvainen uskomaan väitteen, niin hyväkuntoset pöksyt olivat. Melkoista kissanhännänvetoa kävin itseni kanssa, että ostanko vai enkö...
Sukkisten kanssa samassa kuvassa on Onlyn mustat farkut, joissa kiinnityssysteemi on selän puolella. Minulla on ollut melkein samanlaiset housut aiemminkin, mutta esikoinen vei ne mennessään maailman ääriin viime käynnillään. Teimme vaihtarit ja minä sain esikoisen ihanan turkoosit farkut tilalle. Mutta mustilla housuilla on enemmän käyttöä ja siksi iloisena ostin nämä. varsinkin kun ovat kokoa suuremmat kuin entiset ja siksikin sopivammat.
Mustilla vaatteilla on taipumus haalistua pyykissä ja koska meillä töissä joutuu konttailemaan pitkin lattioita, polvien kohdat haalistuvat harmittavasti. Ajattelin testata, saisinko kulahtaneista kuteista uudenveroisia värjäämällä ne mustalla värillä, sillä yhdessä kirppispöydässä oli myynnissä musta koneväri sekä värjäyssuola.
Kaikissa kuvissa on alimmaisena meidän vieras/työhuoneen uudet paneliverhot. Ne maksoivat vain 4 euroa... Parempi kuva verhoista tulee, kunhan pesen ikkunan, silitän ja ripustan verhot paikoilleen.
Muutaman viime päivän aikana postipoika on ahkerasti kantanut syysiloa postikortteina meidän postilaatikkoomme. Kiitos lähettäjille!
Viikonlopulle on siivous- ja shoppailusuunnitelmia. Joten siltä pohjalta minimalismihaaste tulee enemmän kuin sopivaan saumaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti