torstai 19. marraskuuta 2015
Iltapalaa
Hirmuisen pitkän päivän jälkeen olin yllättäen yksin kotona illalla. Töistä kotiin päin kävellessä sain aatteen käväistä vähän herkkuostoksilla matkan varrelle sattuvassa saksalaiskaupassa. Ajattelin ostaa pari riisipiirakkaa ja lisää jo aiemmin maistelua Creme Brulee -jälkiruokaa. Tuo herkku kun on ihan oikeassa pikkuruisessa lasikipossa, jonka voi hyödyntää jälkiruokakuppina myöhemminkin.
Paistopisteen herkkuja katselin vesi kielellä ja bongasin koreista uutuuksiakin. Siemencroissant näytti niin houkuttelevalta, että pitihän se poimia ostoskoriin. Kotona keitin teetä ja ryhdyin nautiskelemaan. Kannoin iltapalani tv:n ääreen ja herkuttelin eväilläni samalla kun katsoin Kädettömiä kokkeja. Mmm... ei hullumpaa! (Tai no... ei tuo sarvi kovin kummoiselta paljaaltaan maistunut, mutta leivonnaisen, hillon ja teen yhteismaku oli muikean mukava nälkäisen suussa.)
Nyt on työ vienyt tädistä suurimman ponnen ja melkein kaikki mehut, joten huonosti edistyvät muut puuhat. Siksipä postausaiheetkin ovat vähän vähissä. Mutta elossa täällä ollaan ja hyvällä mielellä. Kaiken muun hyvän lisäksi saan ihailla mahtavaa kukkasta, jonka kouluaikainen ystäväni toi tullessaan tupsahtaessaan yllättäen kylään viime lauantaina. Edellisestä kyläilystä oli yli kolmekymmentä vuotta...
Pitsiruukku oli tarjolla Facebookin Annetaan, vaihdetaan, vastaanotetaan -palstalla ja työkaverini ystävällisesti haki ruukun naapuristaan ja toimitti minulle. Kyllä ihmiset ovat ystävällisiä!
Uuuu, mitkä herkut! Ja tuo kukka on valtavan kaunis!
VastaaPoistaKukka on upea. En vain tiedä, onko sille suomalaista nimeä enkä ole jaksanut googlailla...
PoistaRohkenisin epäillä että kyseessä voisi olla Jalopuikkokämmekkä, jossain kutsutaan myös pelkäksi puikkokämmekäksi...voin kyllä voi voi olla myös ihan pihalla (lumisateessa :-))
VastaaPoistaArvelin kukan olevan jonkin sortin orkidea, joten voisin niellä ja uskoa tuon nimityksen. :) Kiitos!
Poista