Kakkukekkerit

Puoli vuotta sitten, joulukuun alkupäivinä, olin reissussa Saksan maalla. Sieltä toin tuliaisiksi lasipurkillisen kiviä. Kokonaisuus oli niin hieno, että olen vain säilyttänyt purkkia ja ihaillut sitä hyllyn reunalla.

Kivethän ovat oikeasti karkkia ja viime päivinä olen huolestuneena pohtinut sisällön hyödyntämistä, sillä eihän elintarvikkeita voi loputtomiin säästää. Kuopuksen syntymäpäiväkakkuun ajattelin kivet hyödyntää, mutta piti pähkäillä, että miten! Kivikakku kuulostaa kovalta enkä ollut vakuuttunut kakun houkuttelevuudesta.

Vuosien ajan olemme onnistuneet pääsemään kerran vuodessa ihanalle aurinkolomalle Välimeren rannoille. Nytkin kuopus on lämpölomasta haaveillut, mutta tänä vuonna vain haaveilemme ja muistelemme aikaisempia reissuja. Mutta siitä sitten keksin, että tarjoan välimerellisen hiekkarannan syntymäpäiväkakussa. Eli näin:

Pelkällä makealla kakulla ei meillä täysi-ikäistymistä juhlita, joten pöytään päätyi myös voileipäkakku,

mansikkakuppikakut

sekä kantarellipiirakka, irtokarkkikupillinen ja keksikuppi.

Että me sitten syötiin! Röyh.

Ja oikein paljon onnea meidän kuopukselle, joka on jo aikuisten kirjoissa ja kansissa!