Vappu

Vapun päiväksi meillä ei ollut mitään suunnitelmia eikä kummallakaan töitä. Aika erikoista. Hämmentävää suorastaan.

Sääkin oli tämän kevään keleiksi aivan loistava. Aurinko paistoi, mutta kylmä tuuli piti huolen siitä, ettei vain vahingossakaan liian kesäiseltä alkanut tuntua. Olisi ollut mainio päivä haravoida pihaa, jos tuuli olisi ollut maltillisempi. Ikkunanpesunkin olisi voinut laittaa vireille. Mutta liian tuulista oli siihenkin hommaan.

Tekosyitä tai ei, lopulta päätimme autoilla isän ja äidin luo ja kurkistamaan mitä Käpälämäkeen kuului talven jäljiltä.

Äidillä oli jo munkkikeko odottamassa, kun tupsahdimme pihaan, Ja kotitekoista simaa, tietenkin.

Äidin krookukset hehkuivat auringon kanssa kilpaa.

Viime kesän auringonkukat törröttivät ankeina mutta terhakoina vieläkin.

Uusien silmujen puhkeamista lehdiksi joudumme vielä odottelemaan tovin.

Mutta vein äidille orvokkiamppelin ja sen kukat jo ilahduttivat silmää.

Sulo-kissa nautti auringosta ja pyörähteli onnellisena selällään keväisessä maassa houkutellen ihmisiä leikkiin.

Mökillä oli vielä hyistä. Muutama vuosi sitten uimme kuopuksen kanssa tuolla rannassa jo huhtikuun lopulla. Nyt siellä oli paksu jää laiturin vierellä.

Metsästä oli miltei kaikki lumet jo kaikonneet.

Miehet yrittivät pelastaa laituria jäiden puristuksesta.

Grillikodassa paistettiin keväät ensimmäiset makkarat.

Äidillä oli grillikodan somistuksena pitsibetoniruukussa pikkunarsissi, joka sai jäädä vielä lumihankeen odottamaan lämpimämpiä aikoja.

Niin se meni tämäkin vappu. Kotiin tultuamme haravoimme puhurista välittämättä tienvarren penkat ja vähän pihan puolellakin. Taitaa se kevät olla jo ovella!