Tälle päivälle oli monenmoista suunnitelmaa, mutta suunnitelmat on tehty muutettaviksi. Luin aamulla paikallisesta sanomalehdestä, että torilla on suurkirppis. Aamukahvien jälkeen päätimme lähteä katsastamaan torin tarjontaa.
Suurkirppis ei ollut erityisen "suur". Muutamia myyjiä oli paikalle vaivautunut, meitä ostajia oli kourallinen. Muutamaa kippoa katselin himoiten, mutta järki pysyi päässä enkä suorittanut ostoksia kirpparipöydiltä.
Mutta torilla oli kauppaa tekemässä myös Väinölän luomutilan Ykä. Sieltä myyntipöydältä minulle huutelivat pensaskrassin ja lankaköynnöksen taimet, joten olihan ne ostettava mukaan. Ykältä kyselin myös oliiviyrttiä, jonka olin nähnyt Tolvanniemen puutarhalla, mutta jättänyt ostamatta. Monenlaista yrttiä oli Väinölässä kasvatettu, mutta oliiviyrttiä ei löytynyt.
Koska olin saanut oliiviyrtistä jonkinlaisen päähänpinttymän, ajelimme torilta Pääskylahden puutarhalle tainta etsimään. Mutta olimme auttamattoman myöhässä! Yrtit olivat jo käyneet vähiin. Eikä puutarhalta löytynyt enää tuoksupelargoniaakaan. Työkaveri oli ostanut sellaisen appelsiinituoksuisen ja kertoi sen karkoittavan hyttysiä.
Jatkoimme sunnuntaipäivän puutarha-ajeluamme ja suunnistimme vielä Tolvanniemen puutarhalle. Sieltäkin oli myyty loppuun jo kaikki tuoksupelargoniat, mutta jippii - oliiviyrtti löytyi! Yhden yrtin hinta oli 3,5 €, mutta kympillä sai neljä. Siis tietenkin ostin oliiviyrtin kaveriksi kolme muuta: viinisuolaheinän, sitruunamelissan ja mintun. Lisäksi shoppailin äidille kauniin oranssin mustasilmäsusanna-amppelin.
Prisma ja sen kesäpiha olivat kotimatkan varrella, joten poikkesimme vielä siellä ja saimme mukaamme pari tuoksupelakuuta. Kiehtova tuoksu niistä tulvikin nenään, kun taimia vähän hypisteli. Taimet ovat vähän yllätyspussin kaltaiset, sillä niissä ei ostohetkellä ollut kukan kukkaa. Siis kukkien väri tulee olemaan täysi yllätys. Jänskättävää...
Kaikkien taimien istuttaminen jäi huomiseen, sillä kiertoajelulta palattuamme lounastimme pikaisesti ja ajoimme mummolaan Luotojärvelle. Siellä livahdimme arjen hässäkkää karkuun ja lipettiin Lipettiin. Kun joitakin vuosia sitten ensimmäistä kertaa astelin Lipetin pihalla, tyyni mielenrauha ja levollisuus olivat käsin kosketeltavia. Siksi yllytin vanhempiani hankkimaan paikan. He ovat pikkuhiljaa tehneet siellä monenlaisia uudistuksia ja alueen tyyni pysähtyneisyys alkaa olla muisto vain.
Viimeisin uudistus on mökille valmistunut grillikatos kaasugrilleineen.
Miesväki kasasi grilliä ja viritteli sitä käyttökuntoon. Sillä aikaa kuvasin ympäristön luontoa...
...katkoin ystävälle raparperin varsia...
... ja autoin äitiä siirtämään saniaisia ja poimulehtiä Lipetistä Käpälämäkeen.
Päivän kääntyessä illaksi pääsimme testaamaan uutta grilliä ja maistelemaan makkaroita. Hyvältä maistuivat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti