Kesä maistuu

Juhannuspäivää Kotosen väki on viettänyt leppoisasti kotikonnuilla hämmästellen lämpöaaltoa, joka vihdoin on saavuttanut Itä-Suomen. Juuri tällaista ohjelmoimatonta ja rentoa päivää olen odottanut kaivaten. Olen käveleskellyt tiluksilla, tutkinut istutuksia, kantanut vettä kastelukannuilla, läiskinyt itikoita, manannut sokerimuurahaisten armeijaa, istutellut viimeisiä istutuksia ja herkutellut jälleen grilliruoalla.

Kuopus meitä patisti grillaamaan. Minun lapsuudessani ja nuoruudessani ei grillattu, mitä nyt joskus paistettiin makkaroita nuotiolla. Eli en ole imenyt grillausoppia äidinmaidossa eikä setäkään sen enempää ole kasvanut grillausmaailmassa. Esikoinen jo yritti kovasti käännyttää meitä grillikokkailijoiksi huonolla menestyksellä. Lapsena opitut tavat ovat piintyneet syvälle. Eilisten grilliherkkujen innostamina kuitenkin tänään päädyimme yrittämään... Kuopus toimi mestarikokkina.

Minä keittelin perunat keittiössä, mutta possupihvit ja maissit kypsyivät suit sait sukkelaan grillillä kuopuksen valvovan silmän alla.

Ruoka oli ihan mahdottoman hyvää ja sitä oli yllin kyllin. Ei tietenkään jaksettu popsia kaikkea, mutta onneksi voimme samaa herkkua nauttia toisenkin kerran.

Sedän kanssa raahasimme tänään julmetun kokoisen kukkapadan toiseen paikkaan. Istutin siihen krasseja ja Luotojärven Lipetin pihapiiristä tuomaani kasvia, jonka nimi on arvoitus.

Tilustarkastuksella harmittelin Vuokko-omenapuun vaurioita. Ihmettelimme sedän kanssa, että kuinka kummassa siitä on yksi oksa katkennut. Ihan kuin leikattu, mutta kukas sitä olisi käynyt kurittamassa?

Talvella omppopuun ympärillä oli suojaverkko, mutta kesän tullen verkko poistettiin. Jo on citypupu käynyt kuorta maistelmassa. Mokoma kiusankappale!

Ihan kovia kokeneet omenapuun välittömässä läheisyydessä oli ilahduttavampi näky. Perunapellossa on elämää!

Juhannusruusun kukat lisääntyvät päivä päivältä...

ja ruusun alla kukoistavat itsestään kylväytyneet orvokit.

Kadun varren rinteessä rehottavat rikkaruohot estoitta. Siinä sitä olisi askaretta vapaahetkiin!

Päivänkakkarat, ukontulikukat ja ahomansikat tosin saavat mielellään kukoistaa rinteessä. Kun saisi tuon heinän pois, kaikki olisi kelvollisesti.

Pihalle tuli tehtyä suunnittelematonta tilataidetta.

Terassiakin sipisteltiin kesäkuntoon.

Tänään oli niin hämmästyttävän lämmin ja kaunis päivä, ettei sisällä olisi halunnut olla millään. Tiukimmissa käänteissä sentään huomasin ihastella telkkarin vierellä kukkiaan availevaa juhannusruusun oksaa.

Tällaisia päiviä lisää, kiitos!