Arvatkaas, missä kävin tänä aamuna ennen töihin menoa? No, Tolvanniemen puutarhalla! Viime viikolla kävin siellä yhden työkaverin kanssa ja tänään toisen. Nyt minulla oli mennessäni ihan selkeä suunnitelma: avomaankurkun taimia ja neilikoita!
Niitä tulikin ja lisäksi taas heräteostoksena tuota yhtä roikkuvaa reunakukkaa, jonka nimeä en tietenkään muista. Nyt kun vielä sää lämpenisi edes vähän ja olisi aikaa harrastaa istutuspuuhia!
Kurkuntaimet kuskasin leikkimökkikasvihuoneeseen ja samalla huomasin, että amppelikurkussa oli kukka!
Koska se piti ikuistaa valokuvaamalla, samalla napsin kuvia pihalta. Omenapuiden kukat aukeavat hitaasti mutta varmasti ja japaninruusukvittenikin pistää parastaan rikkaruohojen rehoittaessa sen juurella.
Kasvihuoneessa kasvaa myös naapurilta saatu sitruunakurkku. Se vähän kiukuttelee, kun joutui lämpimistä sisätiloista ulkorakennukseen, mutta toivon sen jaksavan juurtua ja kasvavan ja tuottavan satoakin joskus loppukesällä.
Edellisellä kerralla puutarhalta ostamani inkaliljat eivät loppujen lopuksi olleetkaan samanväriset. Hupsis, mutta väliäkö hällä!
Sitten ne otsikon elvytetyt kukkaset! Kaiken sateen keskellä pidin vapaapäivän kastelemisista. Seuraavana iltana orvokki-istutus oli perin vetelänä ja varret lötköttivät pitkin pituuttaan. Peli näytti menetetyltä. Telläsin koko potin vesiastiaan yöksi ja ihme tapahtui. Ikään kuin laiminlyöntiä ei olisi koskaan tapahtunutkaan. Huh, helpotti!
Suloinen kurkunkukka! Ja niin paljon kaikkia ihania kukkia!!!
VastaaPoista