Sydämellinen luonto

Yötyöläisen työyön jälkeen on vaimokkeen kupsehdittava kotioloissa hirmuisen hissunkissun. Parasta olisi, jos omakin uni jatkuisi pitkälle päivään. Vaan ei, tänäänkin unen määrä tuli täyteen jo aamuviiden jälkeen. Luettuani lehden ja selailtuani nettiä vingutin vimmatusti virkkuukoukkua kunnes aurinko tuli ikkunasta sisään ja pyysi ulos leikkimään. Aikani siinä venkoilin ja lopulta päädyin piipahtamaan päiväkävelyllä Canonin kanssa. Siinä vaiheessa aurinko tosin oli jo vetäytynyt pilvien taakse mököttämään, mutta ei se mitään haitannut. Kiersin kivan lenkin raikkaassa marraskuisessa syyssäässä ja hämmästelin edelleen lämpimänä jatkuvaa keliä. Filmille tallensin sydämellistä luontoa ja muita bongauksia.