Tämä on jonkinlainen juhlapostaus. Viime syksynä, 25.10. kirjoittelin tähän blogiin ensimmäiset tekstit. Nyt on sadannen postauksen aika.
Viime viikolla huolestuneena mietin, mitä juhlapäivitys pitäisi sisällään. En edes uskaltanut kirjottaa juttuja, ettei sadannen tarinan aika olisi tullut liian pian. Mutta nyt viikonlopun saavuttua sain päätettyä, että silkka kesäisen luonnon ylistys ja puutarhan ihmeiden valokuvaaminen riittävät. Suomen suvihan on yhtä juhlaa! Siitä todisteena seuraavat kuvat:
Terassilla roikkuvat muhkeat amppelit vaativat kastelua kahdesti päivässä, mutta ovat niin upean näköiset, etten kyllästy niitä ihailemaan. |
Alppiruusu kukkii! |
Pensasmustikoissa on tänä vuonna niin paljon kukkia, että taitaa olla tulossa ennätyssato! |
Vaikka perunan istutuksen kanssa ei pidetty turhaa kiirettä, se on jo taimella! |
Punasipuli puskee vartta lintujen rei'ittämän hallaharson läpi :) |
Rohtoraunioyrtin kukat ovat vaatimattoman pienet muuhun kokoon suhteutettuna, mutta niin herkän kauniit! |
Kääpiöomenapuu Vuokko kasvattaa monta omenaa! |
Akileija kasvaa villinä ruusupuskan keskellä. |
Punalehtiruusun kukka on kaikessa vaatimattomuudessaan lumoava. |
Tämä syreeni kasvoi itsestään pihtakuusen juurelle. Kun Asta-myrsky kellisti kuusen, syreeni sai uutta potkua kasvuun, |
Pikkuruisesta taimesta lähti kartiovalkokuusen elämä. Nyt se on jo vallan suureksi varttunut. |
Kivierämaan kaunistukseksi nämä päivänkakkarat ovat kylväytyneet aivan itsestään ja kasvavatkin melkein asfaltissa. |
Vallan villisti kypsyy ahomansikoita kadun varren penkassa. |
Onnea täydestä satasesta!!! Kyllä kukkii ja kasvaa. Kaunista, kaunista!
VastaaPoistaKiitos! Ihmeen paljon kukkaloistoa löytyykin näin laiskan ja tietämättömän harrastajapuutarhurin pihalta. Pihaa on rakennettu hissun kissun yrityksen ja erehdyksen kautta. Luonnonkukat täydentävät istutuksia. Kasvu tosin melkein riistäytyy käsistä...
Poista